Keskimääräinen stressiherkkyys

Selviät arjen paineesta melko hyvin, mutta jokin tilanne tai suuri kuormitus menee silti ihon alle.

Tämä sivu kuvaa yhtä testin mahdollista tulosta Stressitesti: kuinka helposti stressaannut?

Mitä tämä tarkoittaa

Pisteesi on keskellä. Useimmiten selviät tavallisesta paineesta ilman suurta vaivaa, mutta jotkin asiat menevät silti ihon alle: kasaantuvat määräajat, epävarmuus jostakin tärkeästä tai ihmiset, jotka osaavat saada sinut hermostumaan. Tämä on hyvin yleinen kuvio ja täysin järkevä.

Vahvuudet

Otat ongelmat riittävän vakavasti valmistautuaksesi niihin, mutta et hukku niihin. Yleensä erotat todellisen uhan huonosta päivästä.

Heikot kohdat

Stressi tulee yleensä esiin yhden kanavan kautta enemmän kuin muiden. Katso yllä olevia alaskaaloja. Jos korkein on huolehtiminen, stressi näkyy usein asioiden vatvomisena etukäteen ja jälkikäteen. Jos korkein on haavoittuvuus paineen alla, tunnet olosi ylikuormitetuksi itse tilanteessa. Jos korkein on ärtyisyys, läheisesi huomaavat stressisi todennäköisesti ennen kuin sinä itse.

Mitä kokeilla

Valitse keino alaskaalan mukaan. Huolehtimisen kohdalla kirjoita huoli ylös yhdessä seuraavan konkreettisen askeleen kanssa ja jätä se sivuun tiettyyn kellonaikaan asti. Ylikuormituksen kohdalla pilko tehtävä pienimmäksi seuraavaksi askeleeksi ja tee vain se. Ärtyisyyden kohdalla hidasta hengitystä ennen vastaamista niin, että uloshengitys on pitkä. Säännöllinen liikunta ja riittävä uni auttavat kaikkien kolmen kohdalla.

Testistä: Stressitesti: kuinka helposti stressaannut?

Yksi ihminen ravistaa peruuntuneen bussin tai kireän kokouksen harteiltaan minuutissa, toinen kantaa sitä mukanaan koko päivän. Psykologiassa tätä kutsutaan stressiherkkyydeksi: melko pysyväksi taipumukseksi, joka kertoo, kuinka helposti paine vaikuttaa sinuun ja kuinka voimakkaasti reagoit siihen. Se on osa persoonallisuuspiirrettä, jota kutsutaan neuroottisuudeksi, toiselta puolelta katsottuna tunne-elämän tasapainoisuudeksi.

Testi koostuu 18 väittämästä, jotka ovat peräisin julkisesta, vapaasti käytettävästä kansainvälisestä persoonallisuusväittämien kokoelmasta (IPIP). Arvioi, kuinka tarkasti kukin väittämä kuvaa sinua yleensä, ei vain tällä viikolla. Aikaa kuluu noin kolme minuuttia. Saat kokonaispistemäärän ja pisteet kolmelta alaskaalalta asteikolla 0-100: huolehtiminen, haavoittuvuus paineen alla ja ärtyisyys.

Testi ei mittaa, kuinka stressaantunut olet juuri nyt, eikä uupumusta tai ahdistuneisuushäiriötä, eikä se tee diagnoosia. Jos stressi häiritsee untasi, terveyttäsi tai arkeasi, puhu lääkärisi kanssa.

Miten tämä testi toimii

Testi yhdistää kolme lyhyttä asteikkoa kansainvälisestä persoonallisuusväittämien kokoelmasta (International Personality Item Pool, IPIP). IPIP:n väittämät ovat julkisia, ja niitä saa käyttää, kääntää ja julkaista mihin tarkoitukseen tahansa. Jokaisella alaskaalalla on kuusi väittämää: huolehtiminen (IPIP-NEO:n ahdistuneisuuden alaskaala N1, Goldberg, 1999), haavoittuvuus paineen alla (IPIP-NEO:n haavoittuvuuden alaskaala N6) ja ärtyisyys (IPIP-asteikko, joka mittaa kuuden tekijän persoonallisuuskyselyn tasapainoisuusasteikkoa muistuttavaa piirrettä ja jota IPIP kutsuu rauhallisuudeksi, käänteisenä). Jokainen lähdeasteikko on lyhennetty kymmenestä väittämästä kuuteen. Kaikki kolme kuuluvat neuroottisuuteen. Se on laaja persoonallisuuspiirre, joka kuvaa, kuinka helposti ihminen kokee kielteisiä tunteita paineen alla.

Arvioit jokaisen väittämän asteikolla 1 (ei pidä lainkaan paikkaansa) - 5 (pitää täysin paikkansa). Yhdeksän väittämää on käänteisiä, joten 1 lasketaan niissä viitoseksi. Kunkin alaskaalan vastaukset keskiarvoistetaan ja muunnetaan asteikolle 0-100. Kokonaispistemäärä on kaikkien 18 vastauksen keskiarvo samalla asteikolla. Kokonaispistemäärä 40 tai alle näytetään "matalana", 41-60 "keskimääräisenä" ja yli 60 "korkeana" stressiherkkyytenä. Nämä rajat ovat kuvailevia vaihteluvälejä, eivät väestönormeja. Koska puolet väittämistä on muotoiltu toiseen ja puolet vastakkaiseen suuntaan, jos olet samaa mieltä kaikkien kanssa, päädyt keskelle etkä huipulle.

Mitä testi ei tee: se ei mittaa, kuinka stressaantunut olet juuri nyt tai kuinka paljon stressiä sinulla on ollut viime kuussa. Se ei ole uupumustesti, se ei tunnista ahdistuneisuushäiriötä tai masennusta, eikä se ole kliininen väline. Testi kuvaa melko pysyvää taipumusta, joka kuitenkin muuttuu iän, elämäntapahtumien ja harjoittelun myötä. Kuten jokainen itsearviointiin perustuva testi, se kuvastaa sitä, miten itse näet itsesi. Jos stressi häiritsee viikkokausia untasi, terveyttäsi, työtäsi tai ihmissuhteitasi tai sinusta tuntuu, ettet selviä, käänny lääkärin puoleen. Luotettavaa tietoa mielenterveydestä ja avun saamisesta löydät osoitteesta mielenterveystalo.fi. Hätätilanteessa soita numeroon 112.

Viitteet: Goldberg, L. R. (1999). A broad-bandwidth, public domain, personality inventory measuring the lower-level facets of several five-factor models. Teoksessa I. Mervielde ym. (toim.), Personality Psychology in Europe, 7, 7-28. Goldberg, L. R. ym. (2006). The International Personality Item Pool and the future of public-domain personality measures. Journal of Research in Personality, 40, 84-96. Väittämät: ipip.ori.org.

Usein kysytyt kysymykset

Onko tämä sama kuin stressitasotesti?

Ei. Stressitasotesti kysyy, kuinka stressaantunut olet ollut viime aikoina, yleensä viimeisen kuukauden aikana, ja vastaus muuttuu elämäntilanteen mukana. Tämä testi mittaa stressiherkkyyttä eli sitä, kuinka helposti yleensä stressaannut. Rauhallisella ihmisellä voi olla hyvin kireä kuukausi ja herkällä rauhallinen.

Mitä stressiherkkyys on?

Se kertoo, kuinka nopeasti ja voimakkaasti reagoit paineeseen, epävarmuuteen ja takaiskuihin. Herkemmät ihmiset huolehtivat enemmän, tuntevat olonsa ylikuormitetuksi aiemmin ja muuttuvat jännityksen alla ärtyisiksi. Persoonallisuuspsykologiassa se on osa neuroottisuutta, jonka vastakohta on tunne-elämän tasapainoisuus. Jokainen sijoittuu tälle asteikolle jonnekin.

Miten stressiä voi vähentää?

Parhaiten tutkittuja keinoja ovat yksinkertaiset asiat: säännöllinen liikunta, riittävä uni kiinteinä kellonaikoina, vähemmän kofeiinia ja alkoholia sekä aika ihmisten kanssa, joihin luotat. Hidas hengitys pitkällä uloshengityksellä voi rauhoittaa kehoa muutamassa minuutissa. Kun kirjoitat huolen ylös yhdessä seuraavan konkreettisen askeleen kanssa ja pilkot isot tehtävät pieniksi, tunne siitä, että asiat kasvavat yli pään, vähenee.

Voiko stressiherkkyyttä vähentää?

Jossain määrin kyllä. Keskimäärin ihmiset muuttuvat iän myötä tunne-elämältään tasapainoisemmiksi, ja tutkimukset osoittavat, että persoonallisuuspiirteet voivat muuttua tietoisen ponnistelun ja terapian avulla. Parhaat näytöt ovat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvista menetelmistä ja säännöllisestä liikunnasta. Muutos on yleensä vähittäistä ja vie pikemmin kuukausia kuin päiviä.

Onko korkea stressiherkkyys sama asia kuin ahdistuneisuushäiriö?

Ei. Korkea stressiherkkyys on tavallinen persoonallisuuden ero. Ahdistuneisuushäiriö tarkoittaa, että ahdistus on niin voimakasta tai jatkuvaa, että se häiritsee arkea vakavasti pitkään, ja sen voi arvioida vain lääkäri tai psykologi. Korkea herkkyys voi lisätä ahdistusongelmien riskiä. Se on syy pitää itsestään huolta, ei diagnoosi.

Milloin stressin kanssa pitäisi mennä lääkäriin?

Silloin, kun stressi on useiden viikkojen ajan häirinnyt untasi, ruokahaluasi, työtäsi tai ihmissuhteitasi, kun tunnet olosi jatkuvasti jännittyneeksi tai masentuneeksi tai kun sinulla on fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä tai rintakipua. Ota ensin yhteyttä lääkäriin. Mielenterveydestä löydät tietoa myös osoitteesta mielenterveystalo.fi. Jos sinulla on ajatuksia itsesi vahingoittamisesta, soita numeroon 112.

Tallennetaanko tulokseni?

Ei. Tulos lasketaan heti, emmekä tallenna vastauksiasi. Nimeä, sähköpostia tai tiliä ei kysytä.

Muut tulokset

Matala stressiherkkyys Paine menee harvoin ihon alle, ja kun menee, rauhoitut nopeasti.
Korkea stressiherkkyys Paine vaikuttaa sinuun nopeasti ja voimakkaasti, ja huoli tai jännitys voi jäädä mukaasi pitkäksi aikaa.